Joulu saa tulla




Joulupussikeräys ja vaatteita Viroon -jutut on hoidettu.  Kuusi haettu ja nuoriso aloittelee koristelua. Asunto on melkein järjestyksessä keittiö kaaoksessa luultavasti koko joulun. Korissa tuoksuvat appelsiinit ja mandariinit. Omenat vadissa, karkkeja ja pähkinöitä kipoissa. Junnulle täytyy muistaa hankkia vielä  rasia vihreitä kuulia,  ilman niitä hänen joulunsa ei tunnu yhtään joululta.


Kuluvalla viikolla on ollut monta kiireistä leipomispäivää. Eilen ryntäsin aamulla nopeasti kauppaan hakemaan muutamia tarvikkeita ja sitten taikinat. Stollen (saksalainen joulupulla), valkosuklaa-karpalopikkuleivät sekä kentuckyn kakku valmistuivat päivän aikana. Visiitillä käynyt naapuri, (täältä sitä vaan tulee jatkuvasti hyviä tuoksuja-kommentin saattamana) haikaili kotona tehtyä perunalaatikkoa. Hän muisteli kuinka oli kotona lapsena syönyt äidin tekemää perunalootaa. No lupauduin tekemään sitä pienen satsin hänelle joululahjaksi. Kuorin siis perunat ja tein niistä soseen. 
Omalle väelle ajattelin tehdä ison satsin valkosipuliperunoita, jotta ei tarvitse muuta kuin lämmitellä sitten viikon aikana. Sopii sekä pihvien kanssa että sellaisenaan.



Tänään olen leiponut ruisleipää ja paistanut naapurille imelletyn perunalaatikon

Halusin yllättää nuorison ja tehdä jotakin erilaista. Mietin pitkään, että mitähän se voisi olla. Sitten keksin. Filee Wellington vähän omanlaisesti. Tuumasta toimeen. Filee Wellington with Christmas Angels  oli pöydässämme tänään. 

Sen lisäksi pitää  muistaa laittaa riisit likoamaan yöksi. Punajuuret pitää raastaa salaattiin, keittää sienet sienisalaattiin ja.... kaikkea muuta. Naudanfilee odottaa jääkaapissa huomista.  Sitten on edessä  se iäkävä osuus: pitäisi jaksaa siivota keittö. Kylppärikin odottaa pesijää.  Ehkä keskityn ruokaan. Se on paljon mukavampaa.




Lähetetty Windows Phonesta

Comments