Ruokakulut vuonna 2014

 
Kaikki alkoi uudenvuodenlupauksesta
Ruokavuosi 2014 on ollut  suhteellisesti tarkan euron vuosi. Kaikki alkoi uudenvuodenlupauksesta.  En yleensä tee/ole tehnyt koskaan mitään muuta uudenvuodenlupausta kuin, että en tänäkään vuonna aloita tupakanpolttamista. Nyt tein sitten poikkeuksen. Tein nimittäin itselleni sellaisen uudenvuodenlupauksen, että kuluvana vuonna paneudun hieman entistä tarkemmin siihen, mitä ostan ja erityisesti millä hinnalla. Säästämällä arjen pienissä valinnoissa voin toteuttaa pieniä unelmiani jossakin toisaalla.

Demingin laatuympyrä (kuva löytyy täältä.)

Kaikki alkaa suunnittelusta
Kaikki alkaa suunnittelusta. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Niinhän se kansanviisauskin vakuuttaa. Kuluvana vuonna olen perehtynyt kaupan mainoksiin ja vertaillut hintoja ja suunnitellut ruokalistat ja ostokset sen mukaan, mistä halvimmalla saan mieluista raaka-ainetta. Kauppani ovat lähes kaikki kävelyetäisyydellä, sillä asun keskustassa.  Olen lisäksi ottanut ruokalistan suunnittelussa huomioon hävikin minimoimisen ja tähteiden hyödyntämisen ruoanlaitossa.

Kuluneena vuonna tutkijatkin paneutuivat ostoskorin hintaan ja lehdissä oli aiheeseen liittyviä artikkeleja aika runsaasti. Postasin aiheesta kesäkuussa otsikolla Ostoskorien hinnat ja tarjousten perässä juokseminen. Totta tosiaan, tästä vuodesta tuli  melko suunnitelmallista tarjousten perässä juoksemista. Sanon jo tässä vaiheessa, että aika löysin rantein olen kuitenkin ottanut.

Säästäminen ei ole trendikästä
Suomessa ruoassa säästäminen ei ole ollut kovin trendikästä. Täällä on jotenkin noloa katsoa, minkä hintaista ruokaa ostaa. Ehkä kuitenkin Jamie Oliver ym. vastaavat julkkiskokit (ks. Save With Jamie)  saavat ihmiset vähitellen hieman analysoimaan suhdettaan (arki)ruokaan ja ruoanvalmistukseen. Vaikkapa vain tähteiden hyödyntämiseen ruoanvalmistuksessa. Kysymys on mielestäni taloudellisesta ajattelusta ja järjenkäytöstä.

Paljonko kuluu rahaa ruokaan?
Kuinka pienellä summalla sitten 4 paljon liikkuvaa ja suorastaan aktiivisesti urheilevaa ihmistä ja yksi saksanpaimenkoira tulee toimeen kuukaudessa, selviää jutun lopusta. (Saksanpaimenkoira lopetettiin toukokuussa 2014. Sillä ilmeni kasvain päässä.)

Kuukauden kulutusmaksimi
Asetin ruoankulutuksen kulumaksimin kuukausitasolla 400-450 euroon. Asiasta kuulleet ystäväni totesivat, että liian tiukoille mennään ja ettei sellaisella summalla voi yksinkertaisesti pärjätä neljän hengen taloudessa. Totta, tiukoille menee, mutta ei ollenkaan mahdottoman tiukoille. Vieläkin vähemmällä saa kuukaudeksi hyvät raaka-aineet, mutta on rehellisyyden nimissä myönnettävä, että sitten oikeasti saa olla todella tarkkana, mitä ostaa, mistä ostaa ja koska ostaa.

Mutta esim. koko perheen herkusta, jäätelöstä, ei vuoden aikana tingitty. Tosin sekin pyrittiin ostamaan tarjouksesta. Tarjouksia täytyy kyllä seurata todella tarkasti ja ostaa sitten esim. jauhoja varastoon kun ne ovat tarjouksessa. Toisaalta siinä toteutuu myös se ns. kotivaran pitäminen eli meillä on 2-3 kuukaudeksi perustarvikkeet.

Karkkeja ostettiin vain kerran kuukaudessa. 

Joulukuussa ostin aika paljon ruokaa myös varastoon. Lisäksi muutamat mausteeni olivat aika lopuillaan ja ostin vähän reilumman kokoisia pakkauksia (riittävät koko vuoden) useamman. Lisäksi herkkuihin (karkit) kului joulukuussa yllättävän paljon rahaa, sillä olin luvannut, että jouluna saa sitten syödä sitäkin lajia niin, että napa repee. Tapanani on myös antaa ruokalahjoja ja ne ovat mukana myös joulukuun ruokalaskussa.


Kotivara-ajattelu 
Kotivara-ajattelusta ollaan montaa mieltä. Useimmat pitävät sitä täysin turhana. Kaupasta saa kaikkea. Totta. Saa, kun kaikki asiat ovat hyvin. Kotivara-ajattelu perustuu siihen, että ihminen vähän suunnittelee elämäänsä elintarvikehuollon näkökulmasta ja ei ole riippuvainen jokapäiväisestä kauppavisiitistään. Siinäkin muuten säästää aika mukavasti, kun heräteostokset jäävät pois. Ja se toimii sitten puskurina, jos sitten oikeasti sattuisikin jotakin. Kotivara-ajattelua opin omassa kodissani ja myös talouskoulussa.

Kuinka voi elää alle sinkkutalouden kuluilla?
Kesäkuussa ilmestyneessä Lidlin mainoksessa oli vertailtu erikokoisten talouksien ruokaan kulutettuja euroja. Vuoden alussa asemani tavoite on siis ollut ruokkia koko poppooni alle sinkkutalouden keskimääräisillä ruokakustannuksilla. Tavoite on ilmeisesti suhteellisen kova, jos lehtiä on uskominen, mutta kuvittelen, että maassamme on ihmisiä, jotka joutuvat elättämän suuremmankin sakin alle 400:lla. Kaikki on suhteellista. Olen vakaasti sitä mieltä, että jos sinkulla menee ruokaan 519 €/kk, menee aika paljon myös roskiin tai sitten kaikki, mitä ostetaan on lähinnä eineksiä.

Kuva MM alkuperäinen lähde Lidlin mainos
http://4.bp.blogspot.com/-wHi63qg8qgg/U5f8LEiSQyI/AAAAAAAAJL0/I8ma4EZfwuQ/s1600/WP_000724-720105.jpg 

Keksinkö jotakin uutta ja mullistavaa? En todellakaan. Kuten alussa totesin, käytin lähinnä vain sitä ns. maalaisjärkeä.  Olemme mielestäni syöneet erinomaisen hyvin ja monipuolisesti. Lasten kavereillekin on riittänyt ruokaa aina jos heitä on ruoka-aikana paikalle sattunut. Sekä herkkuihin. Mistään ei ole tarvinnut luopua. Päinvastoin. Olemme syöneet  terveellisesti ja monipuolisesti. Luultavasti paremmin tai ainakin terveellisemmin, kuin aikana, jolloin olen ostanut ruokaa vähän löysemmin rantein.

Millaisia summia kannattaa säästää? Tutki, kuinka usein tuotetta tarvitset
Kun keskustellaan siitä, kuinka pienen summan takia kannattaa ostaa sieltä, mistä edullisemmin saa, niin kannattaa miettiä ensimmäkin se kuinka paljon/kuinka usein ko. tuotetta käytät. Päivittäin, viikoittain, kerran vuodessa vai harvemmin? Eli yksinkertaisella kertolaskutoimituksella saat selville, kannattaako säästäminen (=edullisimman tuotteen valitseminen tai sen kaupan käyttäminen, josta tuotteen saa edullisemmin).

Jos tarvitset tuotetta kerran kahdessa vuodessa ja hintaero on pieni, niin todennäköisesti tuote kannattaa ostaa sieltä, mistä tuotteen saa, sen enempää miettimättä.Toisaalta, jos toimit kaikkien ostostesi kanssa samalla tavalla se tekee vuodessa yllättävän paljon. Mutta terve järki kunniaan tässäkin asiassa. En lähde selittämään autonkäytöstä tms.

Tässä muutama esimerkki pienistä hinnaneroista ja niiden merkityksestä arjessa
Laktoosittoman maitojuoman ero on halvimman 1,39 € ja kalliimman kaupan 1,99 € välillä 0,60 €. Laktoositonta maitoa meillä menee vähintään yksi litra päivässä. Joten katsotaan, kannattako järjenkäyttö: 365*1,99= 726,35 €/vuosi
ja
edullisempi 365*1,39=507,35
Erotus 218,70 €.
Eli valitsemalla joka päivä 0,60 € edullisemman maidon säästää vuodessa 218,70 €. Kun näitä 0,60 € säästöjä on sitten vähän useammissa tuotteissa, niin vuoden aikana siitä kertyy varsin mukava  summa. Sillä saa pari tankillista bensiiniä (n.65 - 70 litraa/tankki).

Toinen esimerkki on voista. Voi maksaa vähän paikasta riippuen n. 2,59 € normaalihinnalla. Kalliimpaakin toki löytyy. Tarjouksessa sitä saa edullisimmillaan n. 1,79 € paketti, joskus jopa tätäkin edullisemmin.(Joulukuussa 2014 voita sai Vaasta 1,49 €/paketti) Käytän voita paistamiseen ja leivälle. Viikossa perheessämme kuluu noin  ½ - 1 paketti voita. Hintaero tarjoustuotteen ja normaalihintaisen voin välillä on tässä 0,80 €.
52*2,59=134,68€
Tarjousvoi 52*1,79=93,08 €/vuosi
Erotus 41,60 €/vuosi.
Jos voita ostettaisiin niin, että sitä menisi joka päivä kokonainen paketti, säästöä olisi  292,00 €/vuosi
eli normaalihinnalla 365*2,59=945,5€/vuosi tarjousvoi 365*1,79=653,35, erotus 292,00 €. Erotuksella ostat lähes kolme tankillista bensiiniä.

Kolmas esimerkki WC-paperi
WC -paperi ei ole elintarvike, mutta se on tuote, jota tarvitaan perheissä suhteellisen paljon. Meidän kulutuksemme on suurinpiirtein 40 rullaa/kuukausi. Tarjouksessa  tuollainen paketti maksaa 10 €. Eli vuodessa paperiin kuluu 120 €. Normaalilla hinnalla WC -paperipaketti maksaa n. 16,90 € (Nousua on muuten aivan järkyttävästi vuodesta 2003!)
12*16,90=202,80. Säästöä 82,80. Tällä saat  tankillisen (60 litraa)bensiinä, jos hinta on 1.35 nurkilla/litra.

On se vaan niin tyhmää maksaa liikaa
Gigantti mainostaa, että se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa. Olen samaa mieltä. Pienistä puroista kertyvät isot virrat. Lukion matematiikan opettajani korosti aina, että eivät ne suuret tulot vaan pienet menot. Toinen hänen lausahduksistaan oli: terve järki kunniaan (TJK).

Siispä säästät todella merkittäviä ruokaostoista ja päivittäistarvikkeista saat kun käytät arkijärkeäsi.

1. Suunnittele viikon ruoakalistat kauppojen tarjousten mukaan.
1.b) hyödynnä kauppojen hyvät kanta-asiakastarjoukset. Esim. plussakorttisäästöjä kertyi  meille vuoden aikana 801,13 €.
2. Tee aina ostoslista kun menet kauppaan. Älä poikkea siitä, jos kaupassa ei ole jotakin todella sellaista, jota oikeasti tarvitset ja jos ko. tuote ei ole hyvässä tarjouksessa.
3. Tee kerralla enemmän: voit lämmittää ruoan seuraavana päiväna ja saat eväät samalla seuraavaa työpäivääsi varten.
4. Osta varastoon tarjouksesta säilyviä elintarvikkeita esim. jauhoja, sokeria, säilykkeitä, makarooneja yms.
5. Osta  lihat vain tarjouksista ja pakasta ne annospakkauksiin.
6. Leivo leipä itse, jos se on kohtuudella mahdollista. Jos et osaa, niin pienen harjoittelun jälkeen opit kyllä. Aloita pienillä taikinoilla, jos menee pieleen, niin hävikki ei ole suurensuurta. Leivän leipomisella säästät todella reilusti.
7. Huolehdi siitä, että ei tule hävikkiä. Hyödynnä tähteet. Mm. hävikin hallinnan  takia ruokalistan suunnittelu on tärkeä.
8. Käytä sesongin ruokatuotteita. Niitä saa edullisemmin.
9. Tee välipalat itse. Esim. pikkupizzat, karjalanpiirakat, suolaiset piiraat yms. ovat maistuvia välipaloja. Tekemällä ne itse säästät vuoden aikana reilusti.
10. Seuraa hintoja yleisellä tasolla, että tiedät mitkä tuotteet kannattaa hankkia mistäkin. Älä sitoudu liian voimakkaasti mihinkään kaupparyhmään.
11. Edelliseen liittyen, muista että prosenttiluku on aina suhdeluku. Katso siis hinta. Se voi olla jo useita (kymmeniä) prosentteja edullisempi kilpailijalla. Siinä jäävät plussat ja bonukset varjoon. Jos plussa tai bonuspaikassa on halvin hinta. Käytä silloin sitä ja kerää samalla pisteet kotiin.
12. Kokeile kasvattaa  tuoreita yrttejä keittiössä.Onnistuu.
13. Jos sinua nolottaa ostaa tarjouselintarvikkeita, mieti, mistä se johtuu? Ei tarjoustuotteessa lue, mitä se on maksanut. Tiesitkö, että varakkaat eivät nolostu tarjoustuotteista.


Ruokalista (esimerkki)
Maanantai
Jauhelihaperunakeitto
- tästä eväät tiistaille

Tiistai
Jos jauhelihakeittoa on jäänyt sitä syödään myös tänään, kun tullaan koulusta.
Pastaa
Esim. spaghettia ja jauhelihakastiketta tämä on takuuvarma ruoka, joka maistuu aina!
- tästä eväät keskiviikolle

Keskiviikko
Perunamuusi ja jauhelihapihvi (jauhelihapihvejä kannattaa tehdä kerralla iso erä  ja pakastaa ne annospusseihin)
-eväät torstaille
Jos perunamuusia jää voit leipoa siitä sämpylöitä, perunarieskaa tai tehdä pizzataikinan.

Torstai
broileri & riisi
- eiväät perjantaille
Jos broileria ja riisiä jää, tee siitä salaatti. Pilko broileri, sekoita se riisiin. Lisää sekaan paprikaa tai pieni pussi herne-maissi-paprikasekoitusta, halutessasi hieman suolakurkkua. Kastikkeeksi tilkka öljyä ja halutessasi viinietikkaa. Lisäpotkua tulee jostakin yrttimausteesta.

Perjantai
esim. pekoni-tomaattikeitto, josta on tullut yksi perheemme suosikki.
- evääksi maanantaille tai jos jää enemmän ruokana lauantaina ja jos vieläkin jää, niin sopii pastan tai lasgnen kastikkeeseen mainiosti!

Lauantai
leivontapäivä. Ruoka yleensä jotakin uunissa valmistettua. Esim. kermaperunat, pizza (käytä perunamuusi taikinaan, jos sitä jäi)  Lisukkeena salaattia ja esim. kasvispihvit.

Sunnuntai
pihviruoka (yleensä joko naudan ulkofile, possun sisä- tai ulkofile juhlahetkinä naudan sisäfile), perunat, lisukkeina kasviksia, salaatti, jälkkäri
- eväät maanantaille

jne. 



Kuinka paljon kului? Tilastoja

Kallein kuukausi  meillä oli heinäkuu. Silloin ruokaan kului 591.33 €. Kulutuspiikki on tällä kohdalla, sillä ostin  mm. 4 laatikollista mansikoita pakkaseen. Toiseksi kallein oli juuri kulunut joulukuu.  Mainitsin jo edellä, että tapanani on ostaa ruokalahjoja ja ne ovat mukana laskussa. Sinänsä se vääristää lopputulosta, mutta laiskuuttani en ole poistanut lahjoja loppusummasta.

Edullisin kuukausi puolestaan oli lokakuu. Ruokaan kului ainoastaan 203.48 €. Syynä alhaiseen kulutukseen oli mm. runsas sienien käyttö, kasvimaalta ja parvekepuutarhasta saatu sato. Lisäksi olin ostanut muina kuukausina tarjouksista varastoon mm. lihaa. Kaupasta hain oikeastaan vain  maitoa, hedelmiä ja jotakin pientä. Innostuin lisäksi  tuhlaamaan uusiin ja vähän erilaisiin mausteisiin, joita oli Lidlissä Aasia-viikkojen aikana.

Toteutunut keskikulutus oli vuonna 2014 444,00 €/kk se tekee 5327,70 € vuodessa. Päivässä meillä meni siis 14,60 €. Pysin siis juuri ja juuri tuossa 450 €:n keskiarvossa.

Vuonna 2015 olen ajatellut ottaa vieläkin määrätietoisemman linjan ruokamenojen suhteen. Katsotaan, millaiseksi vuosi muodostuu. Ajattelin pitää itseni ruodussa asian suhteen kirjoittelemalla aiheesta hieman enemmän tässä blogissa.


Comments