Suunnittele talouttasi

Aloitin  vuonna 2014 ruokakustannuksieni seurannan ja ryhdyin suunnittelemaan entistä määrätietoisemmin ruokalistani kauppojen tarjousten mukaan. Varoitan, tässä jutussa on toistoa ruokakulut vuonna 2014-postaukseeni.  Ajattelin alkavana vuonna (2015) tehostaa tätä seurantaa ja pakottaa itseni suhtautumaan tähän osa-alueeseen kuin yrittäjä sellaiseen liiketoimintansa osa-alueseen, jonka kuluja hänen tulee karsia, mutta toiminto on kuitenkin välttämätön ja asiat pitää saada hoidettua tietyllä tasolla. Ruoan olleessa kyseessä siitä tulee saada tasapainoisesti vitamiinit ja hivenaineet ja sitä pitää olla riittävästi, eritoten, kun perheessä on kasvavia lapsia.

Tunne numerosi

Kun alat suunnittelemaan omien kustannustesi karsimista, seuraa 2-3 kuukauden ajan, mihin rahasi oikeasti menevät. Tällainen tilastointi voi yllättää sinut. Luultavasti huomaat, että jo pienillä muutoksilla saat aikaan merkittäviä säästöjä. Esimerkiksi karkkipäivää ei kannata viettää päivittäin. Se voi vaatia totuttelua nykyihmiselle, mutta jo pelkästään liiallisen sokerin syönnin terveyshaitat ovat hyvä peruste olla syömättä herkkuja päivittäin.

Lyhyesti sanottuna: Idea on siis puuttua niihin kuluihin, jotka eivät ole välttämättömiä, mutta johon saat rahaa uppoamaan kuukausittain yllättävän paljon. Saatat  esim. huomata seurantajakson aikana, että rahasi menevät  erilaisten pikkutavaroiden (esim. meikit ja asusteet, joita et sitten edes käytä) osteluun, puutu silloin siihen. Ruoan suhteen tämä pätee myös. Et tarvitse sitä sokerimäärää, mitä ahmit erilaisten herkkujen ja makeiden juomien muodossa. Lisäksi että ylipaino on terveysriski ja se hankaloittaa elämääsi jossakin vaiheessa ylenpalttisesti, loputtomat laihdutuskuurit lihottavat kuntosaliyrittäjien tilipussia. Toisen epäonni on toisen onni. Niinhän se menee.

Omat ruokakuluni 2014

Oma ruokalaskuni vuonna 2014 oli  5328,00 €. Se tarkoittaa, että kuukausittainen ruokalaskuni oli keskimäärin 444,00 €/kk. Päivässä meillä siis kului keskimäärin 14,60 € rahaa ruokaan. Siis keskimäärin. Se tekee 3,65 €/ruokailija (4 ruokailijaa). Tämä ei kerro ihan koko totuutta, sillä laskussa ovat mukana myös vieraat. Oikeastaan voisin jakaa luvun 5:llä. Se kertoisi luotettavammin yhdelle ruokailijalle kuluneen määrän (2,90 €/päivä). Kun sitä vertaa menneenä kesän Lidl:n mainoksessa olevaan keskimääriseen ruokakorin hintaan, olen todistanut, että kykenen ruokkimaan 4 henkilöä kuukaudessa sillä rahalla, mitä keskimäärin sinkkutaloudessa elävä henkilö kuluttaa ruokaan. Tämä vaatii aktiivista suunnittelua ja seurantaa.

Tarjousten perässä juokseminen-järkeä vai ei?

Pohdin jo aiemmin tässä blogissa tarjousten perässä juoksemisen mielekkyyttä. (Kirjoitin aiheesta myös jutussa ruokakulut 2014.) Itse näen, että se on taviskuluttajalle ainut tapa saada aikaan säästöjä. Kokosin tuohon kirjoitukseen muutamia asioita, johon kannattaa kiinnittää huomiota.

1. Suunnittele ruokalistat viikoksi tarjoukset ja sesonki huomioiden

2. Mieti, miten voit pienentää ruoan hävikkiä- se kannattaa. Oikeasti!

3. Käy kaupassa vain kerran tai kaksi kertaa viikossa, tämä  onnistuu, kun sinulla on järkevä kotivara ja sunnittelet ennakolta ruokalistan. Tietyt perustarvikkeet täytyisi ruokakaapista löytyä aina.

4. Hyödynnä tähteet eväinä tai seuraavan aterian lisäkkeenä tai aterian pohjana. Säästät vuoden aikana merkittävästi! (Työpaikkalounaan hinta vaihtelee 5-10 euron välillä ja työssäolopäivä on 220. Ts. maksat lounaista 1100-2200 €/vuosi, jos syöt joka päivä ulkona. Toisaalta jos kaikki rupeasivat raahaamaan eväitä kotoa menisivät raviontolat konkurssiin.)

5. a) Hyödynnä pakastinta aktiivisesti. Tiedä, mitä siellä pakastimessasi on. Noudata varstokirjanpidosta tuttua FIFO-periaatetta (first in first out).
5. b) Jos sinulla on pystypakastin. Lajittele raaka-aineet laatikoihin/koreihin. Pysyt paremmin selvillä mitä sinulla on siellä ja pystyt hallinnoimaan sitä FIFO:n keinoin. Laita viimeksi hankittu tuote laatikon takaosaan.

5. c) Pakasta vain sellaista, mitä oikeasti käytät myöhemmin.

6. Osta vain sellaista, mitä oikeasti käytät/syöt.

7. Ole tarkka. Katso kilohintaa.

8. Jos asut sellaisessa paikassa, että sinun on kohtuullisen helppo päästä metsään, hyödynnä sienet ja marjat. Saat samalla hyötyliikuntaa.
9. Jos käytät paljon hiilihapotettua vettä, osta SodaStream tai joku vastaava hiilihapotuslaite. Sen manuaalinen versio. Ne maksavat hapotuspullon ja hiilihappopatruunan kanssa n. 49 €. Jos haluat "limsoja" sinun ei tarvitse käyttää tarkoitukseen markkinoituja, valmistajan kalliita makusiirappeja, vaan osta esim. Brunnebyn mehuja ja laimenna ne hapotetulla vedellä. Hintaa litralle vettä tulee n. 0,16 €. Mehusta tehty hiilihappojuoma n. 0,20 €/litra. (Kuplaveteen riittää huomattavasti pienempi määrä mehua kuin veteen, sillä kuplat jotenkin avaavat mehun maun paremmin.)
 
Aseta tavoite

Motivoi itseäsi asettamalla tavoite. Päätä yhdessä perheenjäsentesi kanssa, mitä teette säästyneillä rahoilla (esim. matka, vararahasto tai asuntosijoittaminen. Kun pääset alkuun, huomaat että loppu sujuu kuin itsestään. Perimmiltään tässä kaikessa on kysymys siitä, miten saat vähemmällä enemmän.

Esimerkiksi asuntosijoittamisen ei tarvitse olla suurieleistä, sillä eri pankeilla on tarjolla asuntosijoitusrahastoja S-pankki, Ålandsbaken, FIM, joiden tuotto on suhteellisen hyvä. Pienin sijoitusumma vaihtelee 200 €:sta ylöspäin (S-ryhmän asiakasjäsenille tarkoitettu etu ja huomaa että FIM on osa S-konsernia).