Skip to main content

Ruoan terveellisyys

Olen pohtinut jostakin syystä oikeastaan koko elämäni ajan paljon ruoan terveellisyyttä.  Ehkä malli tulee kotoa. Maaseudun kasvattina olen syönyt lapsena lähellä tuotettua ruokaa. Aikuistuttuani jatkoin samalla tavalla. Valmistan perheeni ruoan mahdollisisuuksien mukaan perusraaka-aineista. Mieluusti käytän kotimaisia raaka-aineita, jos se vain suinkin on mahdollista. Tosin viime vuosina on näyttänyt vähän siltä, että suomalainen ruokatuotanto halutaan ajaa loppuun keinolla millä hyvänsä. No ehkä tätä asiaa ei saisi sanoa ääneen. Sanoin sen nyt kuitenkin. Olen siitä huolestunut.

Yksi mielenkiintoinen elintarvike ovat mehut. Appelsiinimehu oli oikeastaan ensimmäinen teollinen mehu, jota olen lapsena juonut. No, lapsuudestani on jo huomattavasti enemmän kuin 15 vuotta, mutta sanotaanko, että viimeisen noin 15 vuoden aikana mehuvalikoima on kasvanut räjähdysmäisesti. (Ks. artikkeli appelsiinimehusta. Englanninkielinen). Kotonani tehtiin mehu aina itse. Marjoja kerättiin niin luonnosta kuin omista pensaistakin.

Meille jopa hankittiin tuoremehulinko, jolla tehtiin sitten mehua niin omenoista kuin porkkanoista.  Mehulinkoa käytettiin todella ahkerasti. Joka aamu minua odotti lasillinen porkkanamehua. Puristusjäte käytettiin sitten sämpylöihin.
Kuvan lähde: http://www.klingel.fi/mb3_media/208/570/0/7/8/078295H.jpg

Puhumattakaan isovanhemmistani. Isovanhempani kasvattivat kaiken ruoan itse. Kaupasta he ostivat vain aivan välttämättömimmät. Ruokaa syötiin kohtuudella, makeita kakkuja vain juhlapäivisin tai sunnuntaina kahvipöydässä.

Ruotsissa ollaan meitä näissä ravintoasioissa huomattavasti edellä. (Yksi syy siihen, miksi ruotsinkielinen kansanosa elää pidempään, ovat terveempiä ja onnellisempia, lienee se että he saavat ensimmäisenä uusimman tiedon.) Kostdoktorn on Ruotsin suosituimpia terveysblogeja.  Andreas Eenfeldt on ruotsalainen lääkäri, joka  ottaa kantaa matalahiilihydraattiseen ruokavalioon.

Ruoka on sinänsä oikeasti aika mielenkiintoinen asia. Onkohan mahdollista, että nykyään on menty hieman sivuraiteille sen suhteen, mikä on terveellistä ruokaa ja mikä ei?


Pohdiskellen
 
 
Ostoskorissa




Comments

Popular posts from this blog

Lihakääryleet possun ulkofiléestä

Kuvat Margit Mannila Lihakääryleet ovat yksi sunnuntailounaan klassikkoruoka. Ainakin omassa lapsuudenkodissani niitä  tavattiin tehdä  kun tuli sellaisia vähän harvinaisempia vieraita. Täytteenä oli yleensä omenaa, luumua tai porkkanoita. Itse en pidä näistä täytteistä, vaikka ne kai näiden sisuksiin perinteisesti kuuluvatkin. Aika usein kääryle peitettiin pekonilla. Sellaisia tein lihatiskillä ensimmäisessä kesätyöpaikassani ja sitten myöhemmin Tampereen Stockmannin lihaliskillä, jossa olin hetken aikaa lauantaiduunissa vuonna 1988-1989. Yleensä lihakääryleet tehdään naudan paistista. Päätin kokeilla, miten ne onnistuvat possun ulkofiléestä. Ja onnistuivathan ne. Tein kahdella eri täytteellä a) juustolla ja b) herkkutatti-sipulimuhennoksella.  Leikkaa filée noin ½ cm paksuisiksi siivuiksi ja nuiji pihvit mahdollisimman ohuiksi. Mausta filéet pippurilla ja suolalla ja asettele ne päällekäin maustumaan. Laita coctailtikut likoamaan kylmään veteen....

Wienerleike

Päädyimme tekemään sunnuntairuoaksi tätä  klassikkoa hieman muunnellen. Pinnallehan kuuluisi sitruunaviipale, anjovisruusuke kapriksin koristeltuna. Jätimme ne pois, koska emme tarjoilleet perunasosetta tai ranskanperunoita, vaan sienimuhennosta ja salaattia. Tämä ruoka on nyt muutenkin aivan erityinen, sillä Junnu toimi pihvien nuijiana ja leivittäjänä. Ensimmäistä kertaa elämässään. Tee näin Tarvitset yhden n. 100-150 g pihvin possun ulkofileestä/ruokailija Ota liha huoneenlämpöön vähintään pari tuntia ennen paistamista. Jos liha on pakastettu, ota se edellisenä päivänä jääkaappiin sulamaan. Nuiji huoneenlämpöiset pihvit lihanuijalla Leivitä pihvit Mausta ne ensiksi kevyesti suolalla ja valkopioppurilla. Leivitä  ne ensiksi vehnäjauhossa Sen jälkeen upota ne kananmunaan Lopuksi leivitä ne sitten korppujauhoissa. Paista pihvit hyvin (yksitellen) kuumalla pannulla voissa. Voit laittaa voin joukkoon hieman öljyä.  Laita pa...

Ohrarieska levinuunissa

Kuvat Margit Mannila Sain mökilläni leivinuunin peltin auki. Lämmin kiitos ystävälleni, joka yhdessä oman ystävänsä kanssa teki minulle peltin ulosvetäjän. Lisäksi ystävä kävi vielä avustamassa peltin avaamisessa, joten kyllä nyt kelpaa. Koepoltin uunissa sanomalehteä ja totesin, että hyvin vetää! Kun sahajauhoprojekti on saatu päätökseen en malta olla kokeilematta ohrarieskaa. Minulla on mielikuva siitä, millaista hyvä ohrarieska on.  Mielikuvissani se on noin suurehkon pizzan kokoinen ohut lätty, joka paistetaan n. 300-350 C:ssa. Eli se on sitä alkupään paistettavaa, kun leivinuuni on saatu lämpimäksi. Tässä postauksessa muutama ohje, joista yritän muotoilla oman ohjeen. Kotilieden Suuri leivontakirja (2. painos) julkaisi Posiolaisen Betty Ruokamon ohrarieskan ohjeen: Ohrarieskat leivinuunissa (4-8 kpl) ½ rkl suolaa 1 litra vettä 1 litra rasvatonta piimää 2 tl soodaa n 2 kg ohrajauhoja Tee näin 1. Sekoita käsin suola, vesi, piimä, sooda ja ...