Skip to main content

Punainen tupa ilman perunamaata

Mökin hankintaa voi pohtia monesta eri näkökulmasta. Jos sitä pohtii taloudellisesta näkökulmasta, se ei ole missään tapauksessa järkevää. Vuokraamalla mökin vaikkapa kesäksi, pääsee huomattavasti vähemmällä. Etuihin kuuluu myös se, että voi vaihtaa mökkiä vaikka joka kesä eikä siihen uppoa muuta rahaa kuin vuokra ja mahdollinen sähkö. Kuitenkin pääsee hyötymään mökkielämän hyvistä puolista.



Jos sitten vielä miettii sitä, millainen vuorokausihinta tulee esimerkiksi ensimmäisenä vuonna mökkeilylle, niin niillä rahoilla lentelisi ympäri maailmaa ja maapallon muutaman kerran ympäri ja asuisikin jo aika mukavasti.

Mökilläni ei ole mukavuuksia. Vettä tosin saa kaivosta, mutta se on kelvollista vain pesuvedeksi, joten se siitä. Vesi täytyy tuoda kaupungista.

Leikkimökkikin kaipaa kunnostusta ja maalia. Junnu ehkä viihtyy siellä vielä juuri ja juuri tänä kesänä. Sitten se on ohi. Leikkimökkileikit. Sitä on sitten liian iso leikkimään. Omasta mielestään.


Kivi. Kivet ovat upeita. Olen onnekas, sillä tontilla on kaksi suurehkoa kiveä.



Mökin pinta kaipaa maalia. Se ei ole tämän kesän juttu. Ja mietinnässä on myös väri. Maalauskulut ja maalaaminenkin jäävät vuokralaiselta pois. Kun mökin maalaa se on aika iso urakka. Maali ei ole ilmaista eikä maalaamiseen käytetyt tunnitkaan ole ilmaisia. Talkoolaisista täytyy pitää hyvää huolta.



Mökin juttu on kuitenkin joku muu. Siellä on tarkoitus olla vähän rennosti ja puuhailla kaikenlaista pientä, kuten harrastaa puutarhanhoitoa ja kaikkea sen sellaista. Mökki on oivallinen paikka kutsua ystäviä viettämään pientä iltahetkeä ja harrastaa maailmanparantamista aamuyöhön. Se on paikka jossa voi syventyä katsomaan maisemaa tai sitten työntää kädet multaan ja tehdä henkensä edestä. Ja mikäli pitää paikkansa, että puilla on myönteinen terveyteen liittyvä vaikutus, niin mökki metsän reunalla on mitä parhain paikka saada puuterapiaa.

Nyt aivan alussa tutustun hankintaani, siivoan mökin -kauppaan kuului kaikki irtain- ja pohdin mitä teen tulevana kesänä. Alan vähitellen sisustaa mökkiä enemmän oman näköiseksi ja mietin mökin ulkoväriä talven ajan. Annan ajatuksen hautua. Maalaaminen voi odottaa seuraavaankin kesään. Joitakin asioita kannattaa pohdiskella hitaasti. Todella hitaasti.


Tällaisista yksityiskohdista pidän, niin kuin tämä aura. Tähän laitan syyshämärässä kynttilät palamaan.


Tässä sammakossa on asennetta. En ihan hirveästi pidä puutarhatontuista. Tosin niitäkin on joskus ollut, etenkin silloin kun lapset olivat pieniä. Piilottelin tonttuja kukkapenkkeihin, josta ne sitten kurkkivat, mitä pihassa tapahtui. 


Myyjälle mökin myyminen on iso tunneasia. Se on osa luopumista. Pohdiskelin tätä tunnepuolta enemmän tuolla Tädin eläintarhassa.  Voin vain kuvitella niitä ajatuksia ja tunteita, joita itselläni on sitten aikanaan, kun tästä mökistä luovun.






Lähetetty Windows Phonesta

Comments

Popular posts from this blog

Lihakääryleet possun ulkofiléestä

Kuvat Margit Mannila Lihakääryleet ovat yksi sunnuntailounaan klassikkoruoka. Ainakin omassa lapsuudenkodissani niitä  tavattiin tehdä  kun tuli sellaisia vähän harvinaisempia vieraita. Täytteenä oli yleensä omenaa, luumua tai porkkanoita. Itse en pidä näistä täytteistä, vaikka ne kai näiden sisuksiin perinteisesti kuuluvatkin. Aika usein kääryle peitettiin pekonilla. Sellaisia tein lihatiskillä ensimmäisessä kesätyöpaikassani ja sitten myöhemmin Tampereen Stockmannin lihaliskillä, jossa olin hetken aikaa lauantaiduunissa vuonna 1988-1989. Yleensä lihakääryleet tehdään naudan paistista. Päätin kokeilla, miten ne onnistuvat possun ulkofiléestä. Ja onnistuivathan ne. Tein kahdella eri täytteellä a) juustolla ja b) herkkutatti-sipulimuhennoksella.  Leikkaa filée noin ½ cm paksuisiksi siivuiksi ja nuiji pihvit mahdollisimman ohuiksi. Mausta filéet pippurilla ja suolalla ja asettele ne päällekäin maustumaan. Laita coctailtikut likoamaan kylmään veteen....

Wienerleike

Päädyimme tekemään sunnuntairuoaksi tätä  klassikkoa hieman muunnellen. Pinnallehan kuuluisi sitruunaviipale, anjovisruusuke kapriksin koristeltuna. Jätimme ne pois, koska emme tarjoilleet perunasosetta tai ranskanperunoita, vaan sienimuhennosta ja salaattia. Tämä ruoka on nyt muutenkin aivan erityinen, sillä Junnu toimi pihvien nuijiana ja leivittäjänä. Ensimmäistä kertaa elämässään. Tee näin Tarvitset yhden n. 100-150 g pihvin possun ulkofileestä/ruokailija Ota liha huoneenlämpöön vähintään pari tuntia ennen paistamista. Jos liha on pakastettu, ota se edellisenä päivänä jääkaappiin sulamaan. Nuiji huoneenlämpöiset pihvit lihanuijalla Leivitä pihvit Mausta ne ensiksi kevyesti suolalla ja valkopioppurilla. Leivitä  ne ensiksi vehnäjauhossa Sen jälkeen upota ne kananmunaan Lopuksi leivitä ne sitten korppujauhoissa. Paista pihvit hyvin (yksitellen) kuumalla pannulla voissa. Voit laittaa voin joukkoon hieman öljyä.  Laita pa...

Ohrarieska levinuunissa

Kuvat Margit Mannila Sain mökilläni leivinuunin peltin auki. Lämmin kiitos ystävälleni, joka yhdessä oman ystävänsä kanssa teki minulle peltin ulosvetäjän. Lisäksi ystävä kävi vielä avustamassa peltin avaamisessa, joten kyllä nyt kelpaa. Koepoltin uunissa sanomalehteä ja totesin, että hyvin vetää! Kun sahajauhoprojekti on saatu päätökseen en malta olla kokeilematta ohrarieskaa. Minulla on mielikuva siitä, millaista hyvä ohrarieska on.  Mielikuvissani se on noin suurehkon pizzan kokoinen ohut lätty, joka paistetaan n. 300-350 C:ssa. Eli se on sitä alkupään paistettavaa, kun leivinuuni on saatu lämpimäksi. Tässä postauksessa muutama ohje, joista yritän muotoilla oman ohjeen. Kotilieden Suuri leivontakirja (2. painos) julkaisi Posiolaisen Betty Ruokamon ohrarieskan ohjeen: Ohrarieskat leivinuunissa (4-8 kpl) ½ rkl suolaa 1 litra vettä 1 litra rasvatonta piimää 2 tl soodaa n 2 kg ohrajauhoja Tee näin 1. Sekoita käsin suola, vesi, piimä, sooda ja ...