Skip to main content

Bonuksia, lisää bonuksia

 

Kuvan lähde: Taloussanomat http://tiedostot.taloussanomat.fi/img4x3.php?f=Bonuskortit2.jpg&w=468
Sakari Nupposen (2011) artikkeli Taloussanomissa otsikolla: Katso mikä bonuskortti antaa parhaat edut.
 
 
 
 
Suomalaisen päivittäistavarakaupan kaksi suurta ovat KESKO:n K-kaupat ja S-ryhmä. TalousSanomissa uutisoitiin S-ryhmän kasvusta. Toisaalla samassa lehdessä oli uutinen siitä, että S-ryhmä aloittaa YT-neuvottelut ja vähentää n. 300 työntekijää. Perusteluikseen S-ryhmästä kerrotaan, että yt-neuvottelujen syynä on "pidempään jatkuneella taantumalla, markkina- ja kilpailutilanteen muutoksella ja SOK-yhtymän palvelutoimintojen tappiollisella tuloksella". Mielenkiintoista.

Tarkoitukseni on nyt kuitenkin kirjoittaa hieman bonuksista eikä irtisanomisista. Molemmilla suurilla ryhmittymällä on oma kanta-asiakasjärjestelmänsä, kuten monella muullakin yrityksellä. TalousSanomat on ottanut kauppojen tarjoamat kanta-asiakassysteemit vertailuun. Topi Kanninen (2012)  esittelee Katso mikä bonuskortti antaa parhaat edut- artikkelissa  kirjoituksessaan Suomen Rahatiedon Taloussanomille tekemää vertailua, jonka mukaan tonnin kuukaudessa ruokakauppaan käyttävä lapsiperhe voi säästää jopa 150 euroa vuodessa valitsemalla oikean etukortin ostosten keskitykseen.

Jutusta käy ilmi, että S-ryhmän kortti on asiakkaan näkökulmasta edullisin. Tosin jutussa heti kärkeen huomautetaan, että vertaileminen on vaikeaa, eikä tuloksissa ole otettu huomioon kanta-asiakaskortilla saatavia alennuksia.



Lähde: TalousSanomat

Bonuksiin on suhtauduttu kriittisesti. Esim. Satakunnan ammattikorkeakoulussa Laura Ellillä (2008) teki opinnäytetyönsä otsikolla: Bonuskortit-hyötyä vai humpuukia? Ellilän tutkimuksen mukaan keskittämällä johonkin tiettyyn kauppaan saadaan bonuskortista paras hyöty irti. Hän ei kuitenkaan tarkastellut ostoskoreja siten, että hän olisi laskenut kokonaisedullisimman korin hinnan ja vertaillut sitä bonusostoskoriin ja siitä saataviin bonuksiin.

Petteri Järvinen on huolissaan korttien kautta kerättävistä asiakastiedoista. Näinhän se on. Tietoturvaan liittyvä lainsäädäntö on valovuoden jäljessä. Bonuskorttien avulla asiakkaan ostokäyttäytymistä voidaan seurata täydellisesen tarkasti. Asiakkaasta saadaan tarkka profiili, mitä hän syö, millaisia tuotteita hän ostaa ja mihin aikaan hän käy kaupassa. Kukaan ei valvo, miten tietoja käytetään hyväksi eikä taida paljon rajata, että millaisia tietoja saadaan tallentaa ja kerätä.

Mutta jos palaa tähän korttien tuottamaan hyötyyn. Hajauttamalla ostokset niin lapsiperhe, sinkku kuin kahden aikuisen talouskin säästää eniten. Ne sinänsä pienet erot hinnassa kerryttävät menoja vuositasolla kohtuullisen paljon.  Lähtöhinta ratkaisee "bonusta" enemmän. Bonuskortilla saatavat isot kerta-alennukset kannattaa toki hyödyntää, jos niitä ei ilman korttia saa ja samalla kerryttää sitten ostoksistaan bonusta. No toki kannattaa pitää järki päässä tarjouksien perässä juostessa.

 
Bonuskortit (UusiSuomi)

Laki valmiiksi sitten bonuskortit syyniin. (Kauppalehti 2013)

Comments

Popular posts from this blog

Lihakääryleet possun ulkofiléestä

Kuvat Margit Mannila Lihakääryleet ovat yksi sunnuntailounaan klassikkoruoka. Ainakin omassa lapsuudenkodissani niitä  tavattiin tehdä  kun tuli sellaisia vähän harvinaisempia vieraita. Täytteenä oli yleensä omenaa, luumua tai porkkanoita. Itse en pidä näistä täytteistä, vaikka ne kai näiden sisuksiin perinteisesti kuuluvatkin. Aika usein kääryle peitettiin pekonilla. Sellaisia tein lihatiskillä ensimmäisessä kesätyöpaikassani ja sitten myöhemmin Tampereen Stockmannin lihaliskillä, jossa olin hetken aikaa lauantaiduunissa vuonna 1988-1989. Yleensä lihakääryleet tehdään naudan paistista. Päätin kokeilla, miten ne onnistuvat possun ulkofiléestä. Ja onnistuivathan ne. Tein kahdella eri täytteellä a) juustolla ja b) herkkutatti-sipulimuhennoksella.  Leikkaa filée noin ½ cm paksuisiksi siivuiksi ja nuiji pihvit mahdollisimman ohuiksi. Mausta filéet pippurilla ja suolalla ja asettele ne päällekäin maustumaan. Laita coctailtikut likoamaan kylmään veteen....

Wienerleike

Päädyimme tekemään sunnuntairuoaksi tätä  klassikkoa hieman muunnellen. Pinnallehan kuuluisi sitruunaviipale, anjovisruusuke kapriksin koristeltuna. Jätimme ne pois, koska emme tarjoilleet perunasosetta tai ranskanperunoita, vaan sienimuhennosta ja salaattia. Tämä ruoka on nyt muutenkin aivan erityinen, sillä Junnu toimi pihvien nuijiana ja leivittäjänä. Ensimmäistä kertaa elämässään. Tee näin Tarvitset yhden n. 100-150 g pihvin possun ulkofileestä/ruokailija Ota liha huoneenlämpöön vähintään pari tuntia ennen paistamista. Jos liha on pakastettu, ota se edellisenä päivänä jääkaappiin sulamaan. Nuiji huoneenlämpöiset pihvit lihanuijalla Leivitä pihvit Mausta ne ensiksi kevyesti suolalla ja valkopioppurilla. Leivitä  ne ensiksi vehnäjauhossa Sen jälkeen upota ne kananmunaan Lopuksi leivitä ne sitten korppujauhoissa. Paista pihvit hyvin (yksitellen) kuumalla pannulla voissa. Voit laittaa voin joukkoon hieman öljyä.  Laita pa...

Ohrarieska levinuunissa

Kuvat Margit Mannila Sain mökilläni leivinuunin peltin auki. Lämmin kiitos ystävälleni, joka yhdessä oman ystävänsä kanssa teki minulle peltin ulosvetäjän. Lisäksi ystävä kävi vielä avustamassa peltin avaamisessa, joten kyllä nyt kelpaa. Koepoltin uunissa sanomalehteä ja totesin, että hyvin vetää! Kun sahajauhoprojekti on saatu päätökseen en malta olla kokeilematta ohrarieskaa. Minulla on mielikuva siitä, millaista hyvä ohrarieska on.  Mielikuvissani se on noin suurehkon pizzan kokoinen ohut lätty, joka paistetaan n. 300-350 C:ssa. Eli se on sitä alkupään paistettavaa, kun leivinuuni on saatu lämpimäksi. Tässä postauksessa muutama ohje, joista yritän muotoilla oman ohjeen. Kotilieden Suuri leivontakirja (2. painos) julkaisi Posiolaisen Betty Ruokamon ohrarieskan ohjeen: Ohrarieskat leivinuunissa (4-8 kpl) ½ rkl suolaa 1 litra vettä 1 litra rasvatonta piimää 2 tl soodaa n 2 kg ohrajauhoja Tee näin 1. Sekoita käsin suola, vesi, piimä, sooda ja ...