Ostoskorissa

Taloussanomissa on ollut useamman kerran, kuluvan kevään aikana, juttuja ruoan hintakehitysestä. Kukkarotuntumana on ollut, että ruoan hinta tosiaan karkaa käsistä. On vihdoinkin tullut näköjään aika, kun saa sanoa ääneen, että  Suomessa ruokakauppa on keskittynyt kahden suuren toimijan hyppysiin ja siksi kaupalla onkin mainio mahdollisuus kiskoa kohtuuton siivu itselleen.  Käytännössä teolliset tuottajat ovat valmiita myymään vaikka kuinka halvalla, kunhan pääsevät kahden suurimman valikoimiin . Kaksi suurinta ketjua voivat sanella muitakin ehtoja mielin määrin. Jos putoaa pois niiden toimittajalistoilta, voi panna lapun luukulle ja sanoa heippa työntekijöilleen.  Osasyy tähän löytyy suomalaisesta politiikasta ja etenkin kaavoituskäytännöistä. Eräällä paikkakunnailla on lähes kaikista ilmansuunnista lähestyttäessä tietyn kaupparyhmittymän huoltamot. Mitä sitten taviskuluttaja voi asialle tehdä? No ainakin seuraamalla hintoja saattaa säästä huomattavia...

Kuvan kakkuun on käytetty koristeena Lidlin tummaa suklaata. Tavallisesti käyn ruokakaupassa kerran tai kaksi viikossa. Pääostospäiväni on torstai ja täydennyspäivä (tarvittaessa) on sitten maanantai. Toki joskus kauppias saa minut juoksemaan edullisen tarjouksen perässä muulloinkin. Uskon nimittäin siihen, että keskittämisen sijaan täydellisellä hajauttamisella ja huolellisella suunnittelulla säästän vuodessa enemmän kuin arvaankaan. Palaan tähän aiheeseen luultavasti vielä joskus myöhemminkin. Torstaina 4.4.2013 keräsin varsin tavanomaisen ostoskorin. Lihaa ostin tavallista vähemmän, kun sitä oli vielä jälellä edellisestä kuppareissusta. Otan nyt sitten tämän vertailupohjaksi tähän. Teen ostokseni hyvin usein nykään Lidlissä . Syy ostoksiini on maito. Etenkin laktoositon maito, jota kaksi lapsistani käyttää. Se maksaa Lidlissä 1,39 €/litra. Toinen syy on kreikkalainen jogurtti. Lidlin maustamaton kreikkalainen jogurtti maistuu koko porukalle. Se on hinn...

Nykyään aika monella meistä taitaa olla bonuskorttien lisäksi useampia erilaisiin kanta-asiakasalennuksiin oikeuttavia kortteja. Itse olen ollut pitkään aika uskollinen eräälle vaateketjulle, joka myy minulle mieluisia vaatteita ja asusteita. Kyseisellä kaupallakin on oma kanta-asiakasjärjestelmä, johon olin oikeastaan aika tyytyväinen. Entisessä järjestelmässä alennuksen sai ostosten loppusummasta. Kaupan antamat alennukset porrastettiin seuraavasti: Summa Alennus 50 € - 2 % 100 € - 3 % 150 € - 4 % 200 € - 5 % 250 € - 6 % 300 € - 7 % Nykyisessä systeemissä alennus kertyy kanta-asiakastilille jolle asiakas kerryttää ostoistaan muotirahaa. Muotiraha kertyy asikkaan kortille. Se ei säily siellä ikuisesti, vaan jos asiakas ei käytä ko. rahaa viimeisään 6 kk aikana, asiakkaan muotirahasaldo nollaantuu. Alennuksetkaan eivät luonnollisesti ole enään entisensä. Vastaavat lukemat näyttävät nimittäin seuraavanlaisilta: Summa Alennus 0-299 € - 2 % 300-599 € ...

Muistan vielä kun  Harri Holkeri (edesmennyt kokoomuslainen pääministeri) sanoi 1990-luvun lamavuosina, että ihmisten pitäisi syödä silakkaa , koska se on niin halpaa. ( Holkeri osasi itse paistaa silakkansa.) Samalla vuosikymmenellä opiskelijat söivät tonnikalaa ja makaroonia, koska se oli edullisinta, mitä kaupasta saattoi löytää.Nykyään kala-ateria ei saa senteillä. Kilo silakoita maksaa.... n. 4-5 €/kg ja puhumattakaan tonnikalasta , jonka kilohinta on loikannut n. 74 €/kg ( Kala-auto.fi 3.4.2013) Lähde Riista- ja kalantutkimuslaitos Kalan hinnan nousu on alkanut n. 2008, jolloin esim. HelsinginSanomat uutisoivat kalan  olevan huippukallista . Hintakehityksen takana on kysynnän ja tarjonnan laki. Suomalaista kalaa on vähemmän saatavissa ja toisaalta kalan jalostusaste on noussut. Kala myydään nykyään pääsääntöisesti perattuna (=fileinä) tai muina jalostettuina kalatuotteina. Onko kalan kohdalla kysymys pelkästään kalastuselinkeinon vähenemisestä vai onko kal...

  Kuvan lähde: Taloussanomat  http://tiedostot.taloussanomat.fi/img4x3.php?f=Bonuskortit2.jpg&w=468 Sakari Nupposen (2011) artikkeli Taloussanomissa otsikolla: Katso mikä bonuskortti antaa parhaat edut .         Suomalaisen päivittäistavarakaupan kaksi suurta ovat KESKO:n K-kaupat ja S-ryhmä. TalousSanomissa uutisoitiin S-ryhmän kasvusta . Toisaalla samassa lehdessä oli uutinen siitä, että S-ryhmä aloittaa YT-neuvottelut ja vähentää n. 300 työntekijää . Perusteluikseen S-ryhmästä kerrotaan, että yt-neuvottelujen syynä on "pidempään jatkuneella taantumalla, markkina- ja kilpailutilanteen muutoksella ja SOK-yhtymän palvelutoimintojen tappiollisella tuloksella". Mielenkiintoista. Tarkoitukseni on nyt kuitenkin kirjoittaa hieman bonuksista eikä irtisanomisista. Molemmilla suurilla ryhmittymällä on oma kanta-asiakasjärjestelmänsä, kuten monella muullakin yrityksellä. TalousSanomat on ottanut kauppojen tarjoamat kanta-asiakassyst...

Talouselämässä on laskeskeltu hintoja ja hintakehitystä 10 vuoden aikana. Eli se näppituntuma mikä on Ostoskorissakin syntynyt on oikea. Hinnat ovat nousseet. Jotkut hinnat todella paljon! Asuntolainojen keskikorko on laskenut. Tosin sekään ei paljon lohduta, sillä vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat ovat nousseet peräti 67 %. Talouselämän lista: Tuote Helmikuu 2003 Helmikuu 2013 Muutos % Konetiskiaine, 1 KG 2,76 8,28 200 Kevyt polttoöljy, 1 L 0,46 1,14 148 Kananmunat, 1 KG 2,17 4,36 101 Ruokaperuna, 1 KG 0,52 1,02 96 Sähkö, KWH 0,08 0,15 88 Diesel, 1 L 0,86 1,57 83 Tonnikalasäilyke, 150 G 1,06 1,8 70 Kahvipaketti, 500 G 2,22 3,75 69 Vanhan kerrostalokaksion keskim. hinta, €/M2 1366 2287 67 Lotto, 1 rivi 0,6 1 67 Naudan suikalepaisti, 1 KG 9,81 16,17 65 Naudan jauheliha, 1 KG 6,72 10,77 60 Porkkana, 1 KG 1,1 1,75 59 Tomaattisäilyke, 400 G 0,49 0,77 57 Kissan ruoka, 400 G 0,93 1,42 53 Sipuli, 1 KG 0,93 1,38 48 Kevyt rasiamargariini, 400 G 1,27 1,88 48 Le...

Suurten päivittäistavarakauppojen tuoteasettelu on Suomessa perinteisesti tehty niin, että kun kauppaan tullaan sisään, on siinä ensiksi tarjolla (esim. Prisma ja Citymarket ) kestokulutushyödykkeitä, lehtiä , vaatteita ja leluja, mikäli ne kaupan valikoimaan kuuluvat. Sitten vähitellen edetään kohti HEVI-osastoa ja kierroksen loppupäässä ovat maitotuoteet ja niiden jälkeen olut ja virvoitusjuomat. Kassojen jonotuskäytävät on sitten puolestaan vuorattu karamelleillä yms. pikkutuotteilla, jotka tarttuvat helposti mukaan. Ennen siinä olivat tupakat näkyvästi esillä. Nykäänkin ne ovat kassoilla, mutta peitettyinä. Järjestyksen perustana lienee jonkinasteinen pohdiskelu ihmisen ostokäyttäytymisestä. Ainakin karamellejen osalta se on aika selvää. Kun perhe on kassajonossa (viikonloppu)ostostensa kanssa ja lapset alkavat kinuamaan makeisia ja koska ne ovat yleensä aikuiseenkin makuun, niin....siitähän niitä helposti saa. Ostetaan vaan vitosella. Vitosen ostoksista kertyy vuod...