Skip to main content

Kenkäkuukausi



Helmikuusta tuli yllättäen todellinen kenkäkuukausi. Juniorin talvikengät olivat kutistuneet (38) sen verran pahasti (uusi koko 40), että meidän piti heti loman alkajaisiksi lähteä kenkäostoksille. Sunnistimme perjantai-iltana Eccoon. Olin  järkyttynyt, kun kuulin, että kauppa lopettaa toimintansa Vaasassa. Mistäs nyt kengät? Netistä? Niin kuin moni muukin ja sitten jälleen kerran huomataan, että taas joku kivijalkakauppa sulkee ovensa.

Netistä tilaaminen on toki kuluttajalle kannattavaa monessa tapauksessa, mutta sitten tosiaan pitää varautua siihen, että lähipalvelut häviävät. On aika noloa, jos Vaasasta pitää lähteä kenkäostoksille isolle kirkolle.

Ostimme siis junnulle kengät - 60% alennuksella ja samalla sitten ostin itsellenikin tulevaa talvea varten talvikengät. Assari sanoi sunnuntai-iltana, että hänkin voisi katsella uusia kenkiä.  Maanantaina Ecco oli viimeistä päivää auki ja suunnistimme sitten uudelleen sinne. Alennukset olivat - 70 %. Sorruin pariin heräteostokseen. Ostin itselleni avokkaatt (39.95 €) ja toiset talvikengät (59,95 €) vähän edellistä reilummat. 

Assari löysi itselleen mieleiset kengät ja hyrisi tyytyväisyyttään. Saimme kolme paria avokkaiden hinnalla.  

Voi tietenkin miettiä, että kannattaako kengistä maksaa 200 € (Markka-aikana yli  1000,00 FIM:n laittaminen kenkiin ei olisi kyllä tullut mieleenkään! Nykyään näyttää siltä, että kengät kuin kengät maksavat 159 €. Se on kyllä oikeasti aivan järjetöntä.) Laatu kestää, ainakin niin minulle on kerrottu. Ja kyllä se on totta, ainakin joissakin tuotteissa. Hävitin lokakuussa yhdet, vuonna 2006, ostamani  Eccot. Niistä yksinkertaisesti putosi pohja pois. Säännöllisesti huoltamalla kengät pysyvät hyvinä pitkään.  

Laatukengistä on vielä pidettäväksi muillekin. Juniorin edelliset Eccot lähtivät hyväntekeväisyyteen.  Ja itse kävelin assarin vanhoilla Eccoilla koiran kanssa muutama tuhat kilometriä. Pohja alkoi jo kulua vähän puhki päkiän kohdalta.



Lähetetty Windows Phonesta

Comments

Popular posts from this blog

Lihakääryleet possun ulkofiléestä

Kuvat Margit Mannila Lihakääryleet ovat yksi sunnuntailounaan klassikkoruoka. Ainakin omassa lapsuudenkodissani niitä  tavattiin tehdä  kun tuli sellaisia vähän harvinaisempia vieraita. Täytteenä oli yleensä omenaa, luumua tai porkkanoita. Itse en pidä näistä täytteistä, vaikka ne kai näiden sisuksiin perinteisesti kuuluvatkin. Aika usein kääryle peitettiin pekonilla. Sellaisia tein lihatiskillä ensimmäisessä kesätyöpaikassani ja sitten myöhemmin Tampereen Stockmannin lihaliskillä, jossa olin hetken aikaa lauantaiduunissa vuonna 1988-1989. Yleensä lihakääryleet tehdään naudan paistista. Päätin kokeilla, miten ne onnistuvat possun ulkofiléestä. Ja onnistuivathan ne. Tein kahdella eri täytteellä a) juustolla ja b) herkkutatti-sipulimuhennoksella.  Leikkaa filée noin ½ cm paksuisiksi siivuiksi ja nuiji pihvit mahdollisimman ohuiksi. Mausta filéet pippurilla ja suolalla ja asettele ne päällekäin maustumaan. Laita coctailtikut likoamaan kylmään veteen....

Wienerleike

Päädyimme tekemään sunnuntairuoaksi tätä  klassikkoa hieman muunnellen. Pinnallehan kuuluisi sitruunaviipale, anjovisruusuke kapriksin koristeltuna. Jätimme ne pois, koska emme tarjoilleet perunasosetta tai ranskanperunoita, vaan sienimuhennosta ja salaattia. Tämä ruoka on nyt muutenkin aivan erityinen, sillä Junnu toimi pihvien nuijiana ja leivittäjänä. Ensimmäistä kertaa elämässään. Tee näin Tarvitset yhden n. 100-150 g pihvin possun ulkofileestä/ruokailija Ota liha huoneenlämpöön vähintään pari tuntia ennen paistamista. Jos liha on pakastettu, ota se edellisenä päivänä jääkaappiin sulamaan. Nuiji huoneenlämpöiset pihvit lihanuijalla Leivitä pihvit Mausta ne ensiksi kevyesti suolalla ja valkopioppurilla. Leivitä  ne ensiksi vehnäjauhossa Sen jälkeen upota ne kananmunaan Lopuksi leivitä ne sitten korppujauhoissa. Paista pihvit hyvin (yksitellen) kuumalla pannulla voissa. Voit laittaa voin joukkoon hieman öljyä.  Laita pa...

Ohrarieska levinuunissa

Kuvat Margit Mannila Sain mökilläni leivinuunin peltin auki. Lämmin kiitos ystävälleni, joka yhdessä oman ystävänsä kanssa teki minulle peltin ulosvetäjän. Lisäksi ystävä kävi vielä avustamassa peltin avaamisessa, joten kyllä nyt kelpaa. Koepoltin uunissa sanomalehteä ja totesin, että hyvin vetää! Kun sahajauhoprojekti on saatu päätökseen en malta olla kokeilematta ohrarieskaa. Minulla on mielikuva siitä, millaista hyvä ohrarieska on.  Mielikuvissani se on noin suurehkon pizzan kokoinen ohut lätty, joka paistetaan n. 300-350 C:ssa. Eli se on sitä alkupään paistettavaa, kun leivinuuni on saatu lämpimäksi. Tässä postauksessa muutama ohje, joista yritän muotoilla oman ohjeen. Kotilieden Suuri leivontakirja (2. painos) julkaisi Posiolaisen Betty Ruokamon ohrarieskan ohjeen: Ohrarieskat leivinuunissa (4-8 kpl) ½ rkl suolaa 1 litra vettä 1 litra rasvatonta piimää 2 tl soodaa n 2 kg ohrajauhoja Tee näin 1. Sekoita käsin suola, vesi, piimä, sooda ja ...