Skip to main content

Virranjakajan kansi ja muita suolisto-ongelmia

Hmmm... minulla on iäkäs auto. Ja olen itsekin jo nuoruuteni ohittanut jokunen aika sitten. Tapaankin sanoa että vanha nainen vanha auto. Se on kiukutellut tässä pitkin kevättä ja erilaisiin kuluviin osiin on kulunut rahaa tässä kevään kuluessa melkoinen summa. Bensiinipumpun rele irtisanoi itsensä vuodenvaihteessa yms. pientä vianpoikasta on ilmennyt.

Kun oli lähdössä lomalle, autoni ilmeisesti ajatteli, että loma olisi tarpeen sillekin. Jotakin pientä oireilua oli ollut jo aiemmin ja käytin sitä vakihuoltajalla toukokuussa, joka ei silloin nähnyt tarvetta tehdä asialle mitään. Huoltaja on loistava ja yleensä paikallistaa vian jo puhelimessa, mutta nyt en osannut kuvailla ongelmaa niin, että hän olisi saanut kiinni siitä mitä tarkoitan. Nimittäin toukokuussa minun korvaani käyntiäänessä oli jotakin pientä outoa ja mielestäni autoni "huusi" tavallista enemmän tyhjäkäynnillä ja tuntui että polttoainettakin kuluu enemmän matka-ajossa kuin tavallisesti. Lisäksi minulla oli tunne, että kun painan kaasua, auto nytkähtelee. Ikään kuin sillä olisi vaikeuksia saada bensaa suoniinsa. Ts. epäilin ruoansulatusongelmia tai ylipäätään jotakin suolistoon ja sen hyvinvointiin liittyvää.

No kun käänsin auton nokkani kohti eteläistä Suomea se oli heti sitä mieltä, että nyt ei ihan viitsisi niin pitkälle reissulle lähteä. Se sammahti risteykseen mutta Tampereelle asti päästiin kuitenkin aika mukavasti. Ikaalisessa tankattiin ja siitäkin päästiin lähtemään vielä reippaasti.Koska päämääränäni oli pääkaupunkiseutu, niin uhkarohkeasti painoin kaasua ja matka taittui....

Kuin ihmen kaupalla pääsin määränpäähän. Auto sammui pihaan eikä suostunut enää käynnistymään. Oli perjantai-ilta, tietenkin eikä korjaamot silloin, varsinkaan näin kesällä, ota vastaan vanhoja naisia ja heidän  rikkinäisiä autojaan.

Minulla oli siis viikonloppu aikaa tutkia potetiaalisia korjaamoja ja toivoa, että autoni käynnistyisi ja pysyisin ajamaan sillä vielä korjaamolle. Soitin ensiksi tietenkin luottohuoltamolleni ja hän epäili jotakin käynnistykseen ja virranjakoon liittyvää heti puhelimessa, mutta sanoi, että auto pitää saada nyt korjaamolle, että en todennäköisesti kykene sillä tulemaan takaisin kotiin. Hän antoi minulle vika-arvionsa ja hinta-arvion osista ja työn hinnasta, mitä se suurinpiirtein maksaa, jos vika on siinä, mitä hän epäili.

Soittelin liikkeisiin, joita olin viikonlopun aikana kartoittanut nettikeskustelujen avulla, minne Volvo kannattaisi pääkaupunkiseudulla viedä. Ensimmäinen oli täynnä. Sinne auton olisi saanut vasta seuraavalla viikolla eli maanantaina 14.7. Seuraavassa paikassakin tuntui olevan kiirettä, mutta lupasivat ottaa auton sinne ja tehdä sen välitöinä. Vähän naureskelivat vika-arviolle, mutta sanoin kylmän rauhallisesti, että yleensä tämä korjaaja tietää, mistä on kysymys pienestäkin, jopa naisen kertomasta, vikakuvauksesta. Asenne naisiin ja naisen ymmärryksestä autoihin tai kyvyttömyydestä ymmärtää mitään autoista elää lujasti.

Lähdin sitten koettamaan onneani, pääsisinkö korjaamolle saakka. Matkaa oli jonkin verran. Ystäväni lähti turvaamaan matkaani, siitä <3 kiitos hänelle.

Pääsin kuin pääsin korjaamon pihaan ja jätin auton sinne.

Paria päivää myöhemmin sain autoni takaisin. Vikaluettelo oli  seuraavanlainen:
sytystulpat (näistä puhuin keväällä huoltamolla, kun talvirenkaat vaihdettiin kesärenkaisiin, että ne tarttis katsoa...)
- luettu ja poistettu vikakoodit
- virranjakajan kansi
- virranjakajan pyörrin 
- lisätty magnatec 5W/40 
- lisätty castrol atf
- vaihdettu öljykorkkiin tiiviste

Palvelu oli oikein ammattitaitoista Volvoks autokorjaus ja osamyynti Kari Laineella. Liike on myös varaosahaun sivustolla. Ammattitaitoa kuvaa se, että vikalistaa jatkettiin, mitä autossa kannattaa tarkistutta ja mihin pitää nyt pikimmiten kiinnittää huomiota.... täytyy vielä mennä tälle luottohuoltajalle kotikonnuilla. Paisuntasäilö tihkuttaa vähän hihnan päälle nestettä (asia jota muuten kannattaa tarkkailla). Jos tuo putken alla hihna luistelee kostuttuaan irti, niin se menee jakohinhan väliin irroittaa sen ja sen jälkeen voidaankin viettää auton hautajaiset joko kaikessa hiljaisuudessa tai sitten jonkinlaisen kunniakomppanian saattelemana. Riippuen tietenkin paikasta, missä vika iskee päälle.

Tällainen on sitä hyvää asiakaspalvelua: autetaan asiakasta välttämään se jättimäinen/peruuttamaton vika, joka voi tulla, jos asiaa ei hoida ajoissa kuntoon. Aika luottohuoltajalle on varattu. Tässä vaiheessa vuotta voi jo sanoa, että auton korjauskustannukset ovat kuluvana vuonna aivan omaa luokkaansa. Toisalta vuonna 2013 korjauskustannuksiin upposi vain 244,90 €, joten ei pitäisi valittaa.





Comments

Popular posts from this blog

Lihakääryleet possun ulkofiléestä

Kuvat Margit Mannila Lihakääryleet ovat yksi sunnuntailounaan klassikkoruoka. Ainakin omassa lapsuudenkodissani niitä  tavattiin tehdä  kun tuli sellaisia vähän harvinaisempia vieraita. Täytteenä oli yleensä omenaa, luumua tai porkkanoita. Itse en pidä näistä täytteistä, vaikka ne kai näiden sisuksiin perinteisesti kuuluvatkin. Aika usein kääryle peitettiin pekonilla. Sellaisia tein lihatiskillä ensimmäisessä kesätyöpaikassani ja sitten myöhemmin Tampereen Stockmannin lihaliskillä, jossa olin hetken aikaa lauantaiduunissa vuonna 1988-1989. Yleensä lihakääryleet tehdään naudan paistista. Päätin kokeilla, miten ne onnistuvat possun ulkofiléestä. Ja onnistuivathan ne. Tein kahdella eri täytteellä a) juustolla ja b) herkkutatti-sipulimuhennoksella.  Leikkaa filée noin ½ cm paksuisiksi siivuiksi ja nuiji pihvit mahdollisimman ohuiksi. Mausta filéet pippurilla ja suolalla ja asettele ne päällekäin maustumaan. Laita coctailtikut likoamaan kylmään veteen....

Wienerleike

Päädyimme tekemään sunnuntairuoaksi tätä  klassikkoa hieman muunnellen. Pinnallehan kuuluisi sitruunaviipale, anjovisruusuke kapriksin koristeltuna. Jätimme ne pois, koska emme tarjoilleet perunasosetta tai ranskanperunoita, vaan sienimuhennosta ja salaattia. Tämä ruoka on nyt muutenkin aivan erityinen, sillä Junnu toimi pihvien nuijiana ja leivittäjänä. Ensimmäistä kertaa elämässään. Tee näin Tarvitset yhden n. 100-150 g pihvin possun ulkofileestä/ruokailija Ota liha huoneenlämpöön vähintään pari tuntia ennen paistamista. Jos liha on pakastettu, ota se edellisenä päivänä jääkaappiin sulamaan. Nuiji huoneenlämpöiset pihvit lihanuijalla Leivitä pihvit Mausta ne ensiksi kevyesti suolalla ja valkopioppurilla. Leivitä  ne ensiksi vehnäjauhossa Sen jälkeen upota ne kananmunaan Lopuksi leivitä ne sitten korppujauhoissa. Paista pihvit hyvin (yksitellen) kuumalla pannulla voissa. Voit laittaa voin joukkoon hieman öljyä.  Laita pa...

Ohrarieska levinuunissa

Kuvat Margit Mannila Sain mökilläni leivinuunin peltin auki. Lämmin kiitos ystävälleni, joka yhdessä oman ystävänsä kanssa teki minulle peltin ulosvetäjän. Lisäksi ystävä kävi vielä avustamassa peltin avaamisessa, joten kyllä nyt kelpaa. Koepoltin uunissa sanomalehteä ja totesin, että hyvin vetää! Kun sahajauhoprojekti on saatu päätökseen en malta olla kokeilematta ohrarieskaa. Minulla on mielikuva siitä, millaista hyvä ohrarieska on.  Mielikuvissani se on noin suurehkon pizzan kokoinen ohut lätty, joka paistetaan n. 300-350 C:ssa. Eli se on sitä alkupään paistettavaa, kun leivinuuni on saatu lämpimäksi. Tässä postauksessa muutama ohje, joista yritän muotoilla oman ohjeen. Kotilieden Suuri leivontakirja (2. painos) julkaisi Posiolaisen Betty Ruokamon ohrarieskan ohjeen: Ohrarieskat leivinuunissa (4-8 kpl) ½ rkl suolaa 1 litra vettä 1 litra rasvatonta piimää 2 tl soodaa n 2 kg ohrajauhoja Tee näin 1. Sekoita käsin suola, vesi, piimä, sooda ja ...