Skip to main content

Kannattaako vanhalla autolla ajaa?


Kuva Margit Mannila


Ajan vanhalla autolla. Autoni on V70 vm. 1999. Hankin kyseisen auton käytettynä vuonna 2011, jolloin autolla oli jo varsin reilusti ikää. Maksoin siitä silloin alle  4000 €. Jos lasken hankintamenon tuolla 4000 € summalla saan  tulokseksi (pääomakuluksi) 571,45 €/omistusvuosi. Ei paha. Nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, kuulen jatkuvasti, kuinka törkeän kalliiksi vanhan auton pitäminen tulee ja kuinka minun kannattaisi nopeasti ostaa uusi auto. Päätin siitä syystä vähän tarkastella tilastojani ja tutkia pitääkö väite käytännössä paikkansa.

En ole tähän mennessä kyennyt, ja en  tiedä, millä tavalla kykenisin, itselleni perustelemaan uuden auton ostamisen, sillä jos ostaisin uuden vastaavan Volvon se maksaisi useita kymmeniä tuhansia ja joutuisin ottamaan lähes koko hankintahinnan lainana, sillä vanhasta autosta en saisi vaihdossa mitään. Minun ei kannattaisi siis edes tarjota sitä, sillä  jälleenmyyjä ei sitä ottaisi välirahana tai jos ottaisi, hyvityssumma olisi lähinnä muodollinen. Minulla ei juurikaan ole säästöjä, sillä kaikki "ylimääräiset" rahani menevät  mökkiin ja pienellä siivulla pelaan venäläistä rulettia osakkeilla. (Niillä karkkirahoilla).

Uusi auto ja hinnanalennus
Kun ajaisin uuden autoni pois liikkeestä, sen hinnasta häviäisi heti n. 5000 € + vuoden aikana tapahtuva arvonaleneminen sen lisäksi. Minun pitäisi huomioida myös luoton kulut, joita maksaisin kuukausittain. 

Sen lisäksi, että maksaisin luottoa ja auton arvo alenisi joka päivä, minun pitäisi käyttää autoa määräaikaishuolloissa ja vaihtaa kuluvia osia. Ehkä ensimmäisen kolmen vuoden aikana autossa ei olisi mitään sen suurempaa kuin öljynvaihdot, mutta kuitenkin. Neljäntenä vuonna tai sen jälkeen tulisi jakopäähihnan vaihtaminen ja luultavasti joku tietotekninen osa olisi pettänyt viimeistään silloin. Enkä kykenisi todennäköisesti itse vaihtamaan uuteen autoon ajovaloja. Tässä se on helppoa. Konepelti vain auki ja ruuvataan vanha lamppu irti ja uusi tilalle. Työskentelytila saisi olla vähän suurempi ja jos olisin insinööri, suunnittelisin vähän toisella tavalla tuon asian.

Yhteenlaskua huoltokuluista
En maksanut autosta (mielestäni) kovin paljon. Tässäkin lienee pääasia se, että olen itse tyytyväinen. Sillä oli ajettu tuolloin vajaa 300 000 km ja nyt kohta reilut 400 000 km.

Huoltokuluihin näiden seitsemän vuoden aikana on mennyt yhteensä 6751,58 €. Kaikki nämä huollot ovat liittyneet oikeastaan juuri näihin perusasioihin ja kuluviin osiin. Mukana on yksi jakopäähihnan vaihto. Seuraava vaihto on vuonna 2019. 

Siispä tässä huoltokulut järjestyksessä
Vuosi    Summa
2011      470,55 €
2012      792,30 €
2013      276,70 € + kesä- ja talvirenkaat 920 €. Renkaita en ole laskenut huoltokuluihin. 
2014      1535,20 €
2015      1075,76 € 
2016      1401,21 €
2017      1199,86 €
Yhteensä 6751,58 €, jos renkaat lisätään kulut ovat  7671,58 €

Keskimäärin siis 964,51 €/vuosi eli 80,37/kk. (Renkaiden kanssa 1095,94 €/vuosi eli 91,35/kk). Toki auton ikä alkaa näkyä. Vuosi 2014 näyttää olleen kohta, jossa ovat erilaiset "suolistovaivat" lisääntyneet huomattavasti. Toisaalta tehdyt remontit ovat sellaisia, että niiden vaikutus kestää useamman vuoden ja ne olisivat olleet todennäköisesti edessä uudemmankin auton kanssa, jossakin vaiheessa. 

Jotta autoni maksaisi 50 000, mikä on vastaavan merkkisen ja tasoisen uuden auton hankintakustannus, voin huoletta vaihdattaa autooni vielä yhtä sun toista 42 328,42 €:lla.

En vakuutu, että uuden auton ostaminen olisi kannattavaa
No kuitenkaan en näillä luvuilla vakuutu siitä, että minun kannattaisi ostaa uusi auto, ainakaan sen takia, että se tulisi huoltokustannuksiltaan halvemmaksi. Ei myöskään siksi, että se kuluttaa vähemmän polttoainetta, sillä tuolla pääomaerotuksella ajan huomattavan määrän kilometrejä. 

Jos ostaisin uuden auton
Ainut asia, joka minut saisi muuttamaan mieleni, ovat ympäristövaikutukset, kun vaikutukset ovat todellisia. Ympäristöasioihin liittyvä asia muuttuvat hitaasti eivätkä välttämättä ollenkaan järkevästi. En esimerkiksi pidä ajatuksesta, että ostan uuden auton ympäristövaikutusten takia, sillä auton valmistamiseen on kulunut huomattava määrä materiaalia ja materiaalin sen valmistukseen ja muokkaamiseen on kulunut suuri määrä energiaa. 

Olisikin järkevää, että voisin vaihtaa autooni ympäristöystävällisen moottorin ja polttoainejärjestelmän, sillä sen runko on vielä varsin hyvässä kunnossa. Ja minua hieman arveluttaa näiden sähköautojen ekologisuus. Niissä tarvitaan akkuja ja olen yrittänyt muutaman kerran avata keskustelun akkujen ympäristöystävällisyydestä. Millainen ongelmajäte niistä syntyy? Esimerkiksi työkaluissa on nykyään virtalähteenä akku. Minusta se on asiakkaan sahaamista silmään. Akut kuormittavat ympäristöä ja ne ovat kuluttajalle huomattavan kalliita. 
Olisi kiinnostavaa tietää uuden auton vuosikustannukset
Yhtä kaikki, minusta olisi kiinnostavaa tietää, paljonko uuden auton omistajat keskimäärin maksavat huoltokuluja vuodessa? Huomioitteko arvonalennusta millään tavalla, kun laskette kustannuksianne? Tiedättekö ylipäätään, paljonko rahaa autoon kuluu vuositasolla ml. huolto, verot, vakuutukset, polttoaine ja muut kulut?










Comments

Popular posts from this blog

Lihakääryleet possun ulkofiléestä

Kuvat Margit Mannila Lihakääryleet ovat yksi sunnuntailounaan klassikkoruoka. Ainakin omassa lapsuudenkodissani niitä  tavattiin tehdä  kun tuli sellaisia vähän harvinaisempia vieraita. Täytteenä oli yleensä omenaa, luumua tai porkkanoita. Itse en pidä näistä täytteistä, vaikka ne kai näiden sisuksiin perinteisesti kuuluvatkin. Aika usein kääryle peitettiin pekonilla. Sellaisia tein lihatiskillä ensimmäisessä kesätyöpaikassani ja sitten myöhemmin Tampereen Stockmannin lihaliskillä, jossa olin hetken aikaa lauantaiduunissa vuonna 1988-1989. Yleensä lihakääryleet tehdään naudan paistista. Päätin kokeilla, miten ne onnistuvat possun ulkofiléestä. Ja onnistuivathan ne. Tein kahdella eri täytteellä a) juustolla ja b) herkkutatti-sipulimuhennoksella.  Leikkaa filée noin ½ cm paksuisiksi siivuiksi ja nuiji pihvit mahdollisimman ohuiksi. Mausta filéet pippurilla ja suolalla ja asettele ne päällekäin maustumaan. Laita coctailtikut likoamaan kylmään veteen....

Wienerleike

Päädyimme tekemään sunnuntairuoaksi tätä  klassikkoa hieman muunnellen. Pinnallehan kuuluisi sitruunaviipale, anjovisruusuke kapriksin koristeltuna. Jätimme ne pois, koska emme tarjoilleet perunasosetta tai ranskanperunoita, vaan sienimuhennosta ja salaattia. Tämä ruoka on nyt muutenkin aivan erityinen, sillä Junnu toimi pihvien nuijiana ja leivittäjänä. Ensimmäistä kertaa elämässään. Tee näin Tarvitset yhden n. 100-150 g pihvin possun ulkofileestä/ruokailija Ota liha huoneenlämpöön vähintään pari tuntia ennen paistamista. Jos liha on pakastettu, ota se edellisenä päivänä jääkaappiin sulamaan. Nuiji huoneenlämpöiset pihvit lihanuijalla Leivitä pihvit Mausta ne ensiksi kevyesti suolalla ja valkopioppurilla. Leivitä  ne ensiksi vehnäjauhossa Sen jälkeen upota ne kananmunaan Lopuksi leivitä ne sitten korppujauhoissa. Paista pihvit hyvin (yksitellen) kuumalla pannulla voissa. Voit laittaa voin joukkoon hieman öljyä.  Laita pa...

Ohrarieska levinuunissa

Kuvat Margit Mannila Sain mökilläni leivinuunin peltin auki. Lämmin kiitos ystävälleni, joka yhdessä oman ystävänsä kanssa teki minulle peltin ulosvetäjän. Lisäksi ystävä kävi vielä avustamassa peltin avaamisessa, joten kyllä nyt kelpaa. Koepoltin uunissa sanomalehteä ja totesin, että hyvin vetää! Kun sahajauhoprojekti on saatu päätökseen en malta olla kokeilematta ohrarieskaa. Minulla on mielikuva siitä, millaista hyvä ohrarieska on.  Mielikuvissani se on noin suurehkon pizzan kokoinen ohut lätty, joka paistetaan n. 300-350 C:ssa. Eli se on sitä alkupään paistettavaa, kun leivinuuni on saatu lämpimäksi. Tässä postauksessa muutama ohje, joista yritän muotoilla oman ohjeen. Kotilieden Suuri leivontakirja (2. painos) julkaisi Posiolaisen Betty Ruokamon ohrarieskan ohjeen: Ohrarieskat leivinuunissa (4-8 kpl) ½ rkl suolaa 1 litra vettä 1 litra rasvatonta piimää 2 tl soodaa n 2 kg ohrajauhoja Tee näin 1. Sekoita käsin suola, vesi, piimä, sooda ja ...